Musiikkiorgasmi

Azealia Banks - Esta Noche

Don Johnson Big Band - Fireworks (kakka liveversio :c)

Lana Del Rey feat. Azealia Banks - Blue Jeans

Gary Jules - Mad World

Skins cast - Wild World

Näitä biisejä on viimeaikoina tullut kuunneltua aika paljon. Muutenkin olen nyt vain hamstrannut uutta musiikkia kännykkään ja innoissaan kuunnellut niitä läpi ja löytänyt aina vaan uusia lemppareita!

Michael Jackson pitää vielä mainita erikseen. Oon nyt jotenki ihan hullaantunut siihen! En tajua, miten jollain voi vain olla sellainen ääni! Niin täydellinen. En oo ikinä soittanu mitään biisiä kirjaimellisesti repeatilla, mutta Smooth Criminal oli pakko kuunnella pari kertaa peräkkäin tässä yksi päivä. Kylmät väreet kulkee aina kun kuuntelee. Jackson on aina ollut mulle törkeän hyvä artisti, mutta nyt se jostain syystä nousi moninkertaiseksi. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta en valita. :)

Smooth Criminal

Black Or White

Man In The Mirror

Ei duunii, ei tuloksii

I'm not dead! Kaikkea sähellystä ollut tässä viime päivinä, etten ole kerennyt postailemaan. Viikonloppu oli ihan täynnä ohjelmaa. Mummon synttärit ja velipuolen vierailu sattuivat päällekkäin, joten lähdimme siis lauantaina ajamaan Imatralle, söimme Valtionhotellissa ja lähdimme ajamaan takaisin. Ruoka oli kyllä hyvää, joten kannatti kyllä ihan senkin takia käydä vain syömässä 200 kilometrin päässä!

Sunnuntaina iski hirveä treeni-into. Poljin sitten pyörällä sateessa treenaamaan ja treenasin sitten pitempään, kuin olin suunnitellut joten bilsan kokeeseen lukeminen jäi vähän vähemmälle. Miksi halusin kertoa tämän, on että sain vihdoinkin turtlen tehtyä! Olen siis tuskastellut sen kanssa jo reilut puoli vuotta ja nyt sain sen vain hups, ihan yhtäkkiä. Eihän se täydellinen ole, mutta jaksan pitää itseäni siinä jo ihan hyvän aikaa. Olin niin innoissani, että halusin vain treenata lisää! Rupesin treenaamaan backspinniäkin, vaikka olin jo kauan sitten luovuttanut sen suhteen vinon selkäni takia. Nyt päätin ihan oikeasti oppia sen ja se lähti jo ihan hyvin. Kotiin päästyäni raivasin itselleni pienen kolon seinän vierestä, jossa rupean sitten treenaamaan käsillä seisontaa. Parasta treenaamisessa on oikeasti se uuden oppiminen ja siitä saatu into oppia lisää! Koko ajan on hinku treenaamaan, mutta koeviikko painaa päälle... Paha sinänsä, koska haluaisin nyt ottaa kaiken irti tästä inspiksestä, ettei se sitten katoa jossain vaiheessa. Mutta ensi viikon lopulla on jo pari vapaa päivää ja tietysti Joensuu Get Down jossa viimeistään pääsee tanssimaan ja jamittelemaan. Huomenna mennään myös hoppiryhmän kanssa ulos treenaamaan ja odotan kyllä sitäkin innolla. 

Tulipas sekava postaus...

#postaus

Miun piti jo alkuviikosta kirjoittaa viime viikon jameista, mutta ei vain taaskaan ollut aikaa ja energiaa tehdä taas sellaista oli-taas-aivan-mahtavaa-ja-tanssittiin-ja-saunottiin-ja-blaa-blaa-postausta. Muutenkaan nyt ei oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista ole tapahtunut, joten ajattelin nyt tulla ja lätkästä tänne muutamat instagramista ja puhelimen kätköistä napattua kuvaa. Instagramissahan minnuu voi seurata nimellä annamonkeyy.

1. Tämän päivän home-alone-chillailua. 2. Sain viime viikon jameista tollaiset varvassukat, jollaiset oon omistanu viimeks lapsena. Oli kyllä tosi hassut jalassa! 3. Mistä tietää, että treenikausi on alkanut? 4. Jennan kanssa matikan tunnilla.

1. Lappeenrannassa jamien jälkeen oli saunaa ja uimista. 2. Lempparijäätelöä ja salkkareita. 3. ...ja sitä on koko pakastin täynnä! 4. Yolo swag lähössä Lappeenrantaan

Katsotaan jos saisin joku päivä vaikka jonkun tuolla luonnoksissa lojuvista postauksista tehtyä, niin saisi eloa tämänkin blogin puolelle. Tai sitten voitte työllistää minuu heittämällä kommentilla jotain postausideoita tai muuten vaan piristää miun päivää. :)

Eeeeey macarena!

Keskiviikkona tuli vietettyä koululla koko päivä ja ilta. Aamulla ensin kouluun ja normaali koulupäivä. Koulusta suoraan jäimme tutoreiden kanssa valmistelemaan ykkösten iltaa. Teemana oli hawaji ja kaikki olimme pukeutuneet teeman mukaan. Olimme myls kuvanneet tutoreiden esittelyvideon Salatut elämät -teemalla ja se nauratti kyllä enemmän meitä tutoreita itse kuin ykkösiä. Muutenkin tuntui, että meillä tutoreilla oli paljon kivempaa kuin. Mutta ehkä se johtuu vaan siitä, että oli itse järjestämässä, eikä vaan tavallisena osallistujana, joten se, että onnistuu edes jossain on jo juhlimisen asia. Meillä on tänä vuonna tosi hyvä tutor-porukka. Nauroimme, hengailimme ja tanssimme ainakin macarenaa ja the ketchup songia kaikki yhdessä ykkösten katsellessa vähän oudosti.

Vaikka tutorina oleminen on välillä vähä perseestä, niin nämä tällaiset yhdessä olemiset ja suunnittelut kuitenkin tekee tästä aika kivaa puuhaa. En tuntenut kovinkaan montaa muista tutoreista ennestään, mutta tällaisessa toiminnassa tutustuu tosi hyvin ja olen saanut uusia kavereita. Suunnittelemme jo yhteistä mökkireissua. ;)

Huomenna olisi sitten lähtö Lappeenrantaan Back To Practise -jameihin. Jamittelua, battleja, afterpartyt, sauna, kivoja ihmisiä... mahtavaa siis tulossa. Eli jos Lappeenrannan suunnalla liikuskelet, suosittelen pyörähtämään. Ilmaiseksikin kun pääsee! Lähdenkin tästä ite jo pakkailemaan.

Best days of my life

En tiedä teistä muista, mutta miulla kesä ainakin loppuu vasta Joen Yöhön, joka on aina elokuun lopussa. Kesä ei miun mielestä oo sidonnainen koulujen alkamiseen, vaan mielentilaan ja osittain myös säähän. Vielä on ollut tosi lämpimiä päiviä jolloin elohopea on ollut jo melkein kahdessakympissä, niin silloin on vielä ihan kesäfiilis, vaikka koulunpenkillä joutuukin istumaan.

Rupesin kelailemaan taaksepäin mennyttä kesää. Tuli nähtyä ja koettua kaikenlaista. Koko Suomi tuli reissattua läpi; ensin Oulun katutanssit, sitten Payback Jamit Jyväskylässä, Helsinki ja lopuksi vielä Tuuri. Kotipuolessa tietenkin mieleen on jäänyt ainakin Ilosaarirock, Hietsun leiri ja päättäri-ilta. Kesän aikana tutustuin aivan mahtaviin ihmisiin ja näin pitkästä aikaa myös lapsuuden kavereitakin. Tuli naurettua, itkettyä, valvottua, tanssittua, tehtyö töitä, reissattua ja paljon paljon muuta. Kaiken kaikkiaan siis täydellinen kesä!

Koneelta kuvia selaillessani huomasin harmikseni miten vähän kuvia tuli kesältä otettua. :( Sen takia en viitsinyt rueta niistä kollaaseja tekemään, joten tässä vielä hetkiä viime kesältä:

Perjantaina kesä siis loppui Joen Yöhön. Sieltä en ottanut yhtään kuvia (damn..) mutta ne nyt eivät varmaan kovin julkaisukelpoisia olisi olleetkaan. Hieno ilta, uusia kavereita, chillailua ja hyvä elämä. Ei olisi varmaan ollut parempaa tapaa päättää tämä kesä!

Dagens

En oo vielä oikein päässy kunnolla sisälle tähän miun uuteen päivärutiiniin. Ajatuksena oli, että koulun jälkeen teen läksyt ja luen kappaleet kunnolla, illalla teen jossain vaiheessa lihaskuntoja ja venyttelen kunnolla ennen nukkumaan menoa. En ollut muistanut laittaa mihinkään väliin koneella oloa (joka ehkä on ihan hyvä asia) ja bloggailua. Toisaalta en ole enää edes kaivannut koneelle, koska tästä miunkaan läppäristä ei aina tiedä milloin se suostuu toimimaan ja kännykällä nyt hoituu aika hyvin se kaikki nettiasiointi mikä on tarpeellista. Postausten kirjoittaminen on tosin vähän hankalaa, joten siksi nyt vähän viivästyy kaikki.

Treenit alkoivat viime viikolla ja ne tuovat vielä lisää sisältöä päiviini. Oli ihanaa päästä taas pitkästä aikaa treenaamaan kunnolla ja huomasi kyllä miten rapakuntoon sitä oli itsensä kesän aikana päästänyt. Selkä kipeytyi maanantain treenien jälkeen ja tällä hetkellä kärsin hädin tuskin pitää reppua selässä, kun olkapäät huutavat hoosiannaa. Takareidetkin jumiutuivat ja ovat nyt suunnilleen yhtä taipuisat kuin näkkileipä. :D

Koulu nyt on ollut lähinnä tuskastelua, tutorointia, opiskelua ja yhtä hajoamista. Tämä jakso on vielä kaikkein "rennoin" tänä vuonna, joten en tiedä miten selviän tästä vuodesta hengissä. Ehkä se helpottuu kun pääsee kunnolla tähän koulun makuun. Ainakin toivon niin... Seuraavat kuvat nyt kuvaavat aika hyvin kulunutta viikkoa ja opiskelumenestystä...

Kävin myös lauantaina katsomassa breikiä teatterilavalla, mutta taidan siitä tehdä ihan oman postauksen, ettei tästä tule kamalaa vielä kamalampaa sillisalaattia kuin se jo on. Katsotaan milloin sen teen, kun kohta pitää lähteä taas treeneihin ja huomenna on luvassa korttelijuhlat tuolla keskusta tuntumassa. Mutta kaikesta lisää sitten joskus. ;)

Back to school

Kesä meni, koulu alkoi. Ensimmäinen kouluaamu oli jotain hirveää, kun olin nukkunut korkeintaan 5 tuntia. Edellisenä päivänä olin nukkunut puoli kahteen eikä uni sitten tullut kuin vasta aamupuolella yötä ja herätys oli kuitenkin jo puoli 7. Tein siis taas ison virheen ja ryhdyin tutoriksi, joten meidän piti olla koululla jo kahdeksalta. Saimme uudet tutor-paidat ja -hupparit, joissa sitten enemmän tai vähemmän pitäisi pari viikkoa kulkea (not). Koko päivä oli yhtä säätämistä, kun suunnitelmat muuttuivat ja kukaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Omille tunneille en kerennyt lainkaan, mutta en nyt tiedä onko se hyvä vai huono juttu...

Ramin kanssa aktiivisesti tunnilla heti alusta. ;)

Lukujärjestys on tänä vuonna niin täynnä, että aion nyt oikeasti opiskella kunnolla. Keskittyä tunneilla ja tehdä tehtävät koulun jälkeen. Saa nähdä toteutuuko, mutta yritän ainakin. :) Perjantaina alkaa Tanssiopiston lukukausi, jota odotan kyllä jo aika innolla. Kesä loppui, mutta nyt syksylläkin on niin paljon häppennikiä, että alkumasiksen jälkeen alkaa jo odottaa kaikkia uusia kivoja juttuja. Niin ja eihän siihen jouluunkaan enää pitkä aika ole. ;) Tästä kesästä jäi taas paljon hyviä muistoja ja taidan tehdä jonkun kesäpostauksen vielä jos jaksan. Hyvää koulunalkua kaikille ja koittakaa jaksaa! :)

Kysy, ask

Nyt saa taas kysellä meikäläiseltä kaikkea maan ja taivaan väliltä ja koitan sitten parhaani mukaan niihin vastailla. Tyhmiä kysymyksiähän ei perinteisesti ole, mutta joku roti koittakaa silti pitää, sillä jos menee liian henkilölohtaiseksi niin skippaan kysymyksen suorilta. Voitte siis kysellä esim koulusta, harrastuksista, kesästä, mielipiteistä, tulevaisuuden suunnitelmista tai vaikka kuinka monta piin desimaalia muistan. Mielikuvitus peliin ja kyselemään kaikkea, mitä oot aina halunnu miusta tietää. Aikarajaa en vielä pistä, mutta katsotasn nyt vaikka viikon päästä miten on kysymyksiä tullut. Eli tähän postaukseen nyt kysymyksiä niin paljon kuin suinkin keksitte. :)

Vielä tulee kauniita päiviä

Hui, on jo elokuu! Kamalaa ajatella, että ens viikolla pitäis jo istuu koulun penkissä rankka opiskeluvuosi edessäpäin. Oon kovasti koittanu vältellä koko koulun ajattelemista, mutta viimeksi tänään kävin ostamassa pari nippua vihkoja koulua varten. Ekan jakson kirjatkin on jo hankittu eli olen epätavallosen ajoissa täsää asiassa. Oon nyt yrittäny nauttia vielä näistä viimeisistä lomapäivistä nukkumalla oikein pitkään ja vain makaamalla x-asennossa milloin auringossa ja milloin sohvalla häähulluja katsoen. En oo jaksanu uhrata ajatustakaan koko blogille, koska en oo vaan jaksanu tehdä mitään ajatustyötä tekstin muodostamisen suhteen.

Kerkesin viime viikolla käymään tuolla länsirannikollakin (nyt on koko Suomi koluttu yhden kesän aikana!). Tiistaina ajoimme Tuuriin, josta tarttui mukaan kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta. Maksoin myös mielestäni ihan liikaa kännykän kuorista, mutta kun tähän s2:n on niin pirun vaikea löytää kuoria niin jotenkin ne vaan tarttuivat mukaan. Tuurin hotelli oli tupaten täynnä, joten emme mahtuneet sinne yöksi ja piti rueta etsimään toista majoituspaikkaa. Koska kuitenkin oltiin Pohjanmaalla keskellä ei mitään, hotelleja ei ihan läheltä löytynytkään. Päädyimme vaihtoehtoiseen majoitusvaihtoehtoon. Tuurin asemalla oli junamajoitus! Vanhan höyryjunan makuuvaunuihin oli tehty huoneet ja käytävillä oli yhteiset vessat, suihku sekä keittiö. Aluksi vähän pelotti ajatus siellä yöpymisestä, mutta se olikin oikeastaan tosi kiva. Eikä ole pahan hintainen, joten suosittelen kokeilemaan jos liikutte siellä suunnalla. :)

Seuraavana päivänä lähdimme Power parkkiin, jossa tuli pyörittyä laitteissa koko iltapäivä. Ehkä parhaat laitteet Suomessa omasta mielestäni. Lintsin vuoristorata jäi Powerin puuvuoristoradalle auttamatta kakkoseksi! Lähdimme vielä yötä vasten ajamaan Imatralle, koska mummollani oli seuraavana päivänä nimipäivät, ja ortodokseilla ne ovat melkein isommat pippalot kuin syntymäpäivät. Mummolassa olimme pari päivää ja söimme mummin herkkuruokia ja pelasimme muumipelejä tietokoneella.

Kotiin päästyäni olen lähinnä lahnaillut, kuten alussa jo mainitsin. Olen kanssa ottanut itseäni vähän niskasta kiinni ja jatkanut Can't Stop Won't Stopin lukemista (jonka aloitin vuosi sitten) ja piirtänyt pitkästä pitkästä aikaa. En edes muistanut miten kivaa se on, mutta mulla taitaa olla sellainen valkoisen paperin kammo. Se aloittaminen on aina kaikkein vaikeinta. En kehtaa tähän vielä niitä piirroksia laittaa, koska viime kerrasta todellakin on aikaa, mutta inspiraatio kyllä kukkii, joten odottakaa vaan kun saan taas kynän käteen! Löysin myös jokin aika sitten kirpparilta Salkkari-dvd:itä ihan anurettavan halvalla, joten nyt olen kanssa ruennut niitä katsomaan. Ehkä parhaita ikinä!

Nostalgia<3

Nyt katsellaan, mitä sitä loppulomalle vielä keksisi. Ajatuksena olisi käydä ainakin reenailemassa pitkästä aikaa ja nähdä niitäkin tyyppejä ja katsellaan jos vaikka kerkiäisi jonkinlaisia lomanloppujaisiakin viettää. Hyvää viimeistä lomaviikkoa kaikille!

Maailmalle olet vain joku, mutta jollekkin olet koko maailma

Meikäläisen kesään on jo monta monituista vuotta kuulunut Hietajärven seurakunnan leiri. Tämä vuosi ei ollut poikkeus. Maanantaista torstaihin olin isostelemassa 13-14-vuotiaiden leirillä. Alkuun vähän arvelutti kun en tuntenut kunnolla suurinta osaa muista isosista, mutta meillä oli alusta alkaen tosi hyvä yhteishenki ja tuntui kuin olisi tunnettu jo vaikka miten pitkään. Sitä kun viettää pari päivää kellon ympäri joidenkin kanssa niin väkisinhän sitä tutustuu. :D

Hietsulle tahtoo vaan aina palata. Nykyään isosena ollessa on ehkä kivempaakin kuin leiriläisenä. Koko isoskaarti meillä on aivan mahtava. Saa tulla juuri sellaisena kuin on ja luottaa siihen, että ei jää ulkopuoliseksi, koska aina tutustuu uusiin ihmisiin. Ja hyvät leiriläisetkin kun sattuvat niin vielä parempi.

Hietsun kansallispeliksi on muodostunut rantalenttis, jota jalkapallon ohella pelattiin koko ajan. Ite en jalkapallosta välitä, mutta kentän reunalla oli kiva katella. Tänä vuonna leiriläiset olivat tosi energisiä ja innokkaita ja jaksoivat touhuta koko ajan. Oma ryhmäni oli myös tosi huippu ja tulimme myös toiseksi ryhmien välisissä taitaja-kisoissa. Kisan lisäksi iltaohjelmiin kuului myös Hietsun tähtöset -"ohjelma", johon meidän isosten piti keksiä hahmot, jotka sitten kilpailivat keskenään ja viimeisenä iltana valittiin yleisöäänestyksellä paras. Huomaa kyllä mikä tuon ikäisiin uppoaa, koska olin itse ES-Jonne ja voitin kisan. Omasta mielestäni olin ehkä huonoin hahmoista nyt kävi näin. :D

Jo tän takia kannatti lähteä yöllä karkuun.

Torstaina alkoi olla jo vähän haikea fiilis, kun piti jättää mahtavat isoset ja aivan huiput leiriläiset ja lähteä kotiin. Päätöstilaisuuden jälkeen kaksi tyttöä ryhmästäni tuli antamaan minulle lahjan. He olivat tehneet ihanan kortin ja käyneet keräämännä mustikoita ja vadelmia. 

Meinasi ihan itku tulla kun mietin, että joku on oikeasti jaksanut nähdä vaivaa, että saisi tehtyä miulle lahjan. Tuli jotenkin tosi erityinen olo. Etten ole vain joku, vaan olen jossain määrin vaikuttanut toisen ihmisen elämään positiivisesti. Ihan sekin, että yksi tytöistä sanoi, että olin paras isonen, lämmitti mieltä. Se on jännä, miten niinkin pieni asia, kuin kortti tai edes kehu voi tehdä päivästä paremman ja saada itseluottamusta. Tuntee, että on tehnyt edes jotain oikein.

Payback Jam + Ilosaarirock 2013

Tämä postaus tulee nyt vähän myöhässä, koska kirjoitin tämän jo maanantaina, mutta blogger ei ollut jostain syystä halunnut tätä julkaista ja olin koko loppuviikon reissussa. En jaksa nyt rueta oikolukemaan ja korjailemaan aikamuotoja vanhasta tekstistä, joten kuvitelkaa, että nyt on viime maanantai. :D

Joensuussahan oli Ilosaarirock käynnissä koko viikonlopun ja itse kerkesin pyörähtämään Jyväskylässäkin. Kameraahan kannoin koko viikonlopun ajan mukana, mutta ainuttakaan kuvaa en ottanut. En jostain syystä tykkää uudesta kamerastani ja en saa sillä yhtä kivoja kuvia kuin vanhalla. Instagram-maailmaankaan en ole vielä niin hyvin päässyt sisälle, että muistaisi joka asiasta napsia kuvia, mutta lainailen kuvia nyt mm. facebookista. :)

Perjantaina alkoi kaupungilla olla jo elämää, kun rokkikansaa alkoi näkyä. Koko keskustan alue oli täynnä erilaista häppeninkiä. "Alanko katutähdeksi?"-kilpailussa oli mukana Joensuu BBoys ja Isky Crew, joten heitä piti tietenkin olla kannustamassa. Tanssimeiningit jatkuivat rytmipuistossa, johon oli järkätty puistojamit.

ISKY Crew rytmipuistossa. Kuva: Teija Maksimainen

Kuva: Teija Maksimainen

Lauantaina lähdettiin sitten heti aamusta ajamaan kohti Jyväskylää ja Payback jameja. Jamit olivat ihan mielettömät, niinkuin Jyväsylässä aina. Porukkaa oli, kaikilla oli hauskaa ja tanssittiin yhdessä. Ensimmäistä kertaa käytiin myös nuijasota, jossa selvitettiin mikä alue Suomessa on kovin. Voittaja ei ikinä selvinnyt, mutta kyllä me Itä-Pohjois-armeijassa olimme aika hyviä. ;)

Nuijasota; Keskiblokki vs. Pohjoinen-Itä. Kuva: napattu facebookista

Afterpartyille emme Nadinen kanssa alaikäisinä päässeet, joten kun muut olivat bailaamassa, kävimme Hesestä ruokaa ja vain kuljeskelimme ympäri Jyväskylää, kunnes jatkot loppuivat ja porukka lähti jatkojen jatkoille rannalle. Siellä hengailime useamman tunnin, kunnes päätimme kuuden maissa lähteä nukkumaan.

Hyvin (not) nukutun yön jälkeen porukka alkoi heräilemään puoliltapäivin enemmän tai vähemmän heikossa hapessa. Kaikki kävivät aika hitaalla ja pääsimme lähtemään kotiin joskus kahden aikoihin. Olimme takaisin Joensuussa viiden jälkeen ja lähdin itse vielä illalla käymään rokissa. Aluksi en meinannut löytää ketään tuttuja, mutta sitten alkoi tulla muutama entinen koulukaveri vastaan ja hengailinkin koko illan yläasteelta tuttujen tyyppien kanssa, joista osaa en ollut nähnyt todella pitkään aikaan. Uusia tuttujakin sain ja nappasin samaan syssyyn myös vanhojentanssiparin itselleni. :D Loppuillasta poruka alkoi vähenemään ja jäimme pienellä porukalla chillailemaan ja kuuntelemaan PMMP:n keikkaa. Oli ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen kerta kun kuulen PMMP:tä livenä ja ulkopuolelle se ainakin kuulosti tosi hyvälle. Itse rokkialueellakin oli ollut kuulemma tosi hyvä meininki, mutta miulle riitti se ulkopuoli ja "teinimetsä". Hyvä ilta oli, mutta kuten moni muukin on tänään todennut, että onneksi rokki on vain kerran vuodessa.

Oulun katutanssit 2013

Oulu kohteli hyvin. Paras tapahtuma pitkään aikaan ja koin itsekin kehittyneeni tuon viikonlopun aikana. Okt alkoi omalta osaltani jo torstaina Joensuussa, jossa pidimme Isan luona omat pre-partyt. Ilta venyi vähän pitkäksi ja pääsin kotiin nukkumaan vasta yhden-kahden aikoihin. 

Seuraavana päivänä lähdimme jo puolen päivän aikoihin ajamaan Oulua kohti, joten yöunet eivät ihan ruhtinaalliset olleet. Ouluun päästyämme majoituimme minne kukin nyt oli sopinut menevänsä. Lähdimme viettämään iltaa ja jälleen omia pre-partyja puistoon, joka oli täynnä nuoria ryyppäämässä. Tanssimme ja hengailimme ja saimme myös vähän outoja katseita. Virallisten etkojen jatkot siirtyivät puiston vieressä olevalle rannalle ja liityimme heidän seuraansa. Kävimme myös uimassa tyttöjen kanssa ja oli kyllä aika jees kävellä märissä vaatteissa kaupungin läpi! :D

Lauantaina oli itse päätapahtuma Oulun Rotuaarilla. Olimme tyttöjen kanssa osallistumassa 5 vs 5 crewibattleen, mutta lauantai-aamunakaan ei crewimmw nimi ollut vielä selvillä. Aamumusiikiksi kuultu Kemmurun Landespede-biisi kuitenkin inspiroi ja battlasimme nimellä Landeböönat. :D Emme päässeet showcase-kierrosta pidemmälle, mutta olin silti tosi tyytyväinen. Oli kiva tanssia ja vedin ehkä parhaan runini pitkään aikaan.

5 vs 5 -battlen lisäksi käytiin myös 3 vs 3 sukupolvien taisto, jossa siis nuorimmalla ja vanhimmalla pitää olla ikäeroa vähintään kymmenen vuotta, sekä powerimättö, johon itse kyllä petyin. Arpaonni päätti tehdä kisasta kettumaisen ja valitsi ensimmäiseksi liikkeeksi backspinnin ja seuraavaksi siihen piti yhdistää 2000. (backspinnissä sananmukaisesti pyöritään selällä ja 2000:ssa pitäisi pystyä pyörimään käsillä käsilläseisonta-asennossa) Melkein mahdottomasta combosta selviytyi kuitenkin yksi voittaja. 

Ilta jatkui 45 specialissa, jonne itsekin pääsin, kiitos rennon poken. Jatkoilla käytiin Dj trollface-battle, jossa dj sai trollata battlaajia oman mielensä mukaan. Nopeuttaa, hidastaa, pysäyttää musiikkia, vaihtaa biisiä kesken runin tai ihan mitä mieleen juolahti. Voiton vei päivällä levyjä pyörittänyt Dj Steve Jones. Ilta jatkui tanssiessa ja juhliessa aina valomerkkiin asti, jonka jälkeen lähdin vaeltamaan kämpille muutalan tunnin yöunille. 

Sunnuntaina oli vuorossa workshopit Citydancella, joista ensimmäinen, Reeflexin hip hop oli tietenkin heti 12, joten ei taaskaan tullut hirveästi nukuttua. Workshopilla treenattiin aika paljon jalkatyöskentelyä, jota miunkin on pitänyt parantaa. Reeflexin workshopi jälkeen oli reilu tunti taukoa, joten kävin pyörähtämässä keskustassa ja Rotuaarilla katsomassa pari tanssiesitystä. Workshopit jatkuivat vielä breikillä, josta sai kyllä taas lisää intoa treenata breikkiä vähän enemmän.

Oulun katutanssit kyllä täytti odotukset. Reissu oli mahtava ja inspiroiva ja kotiin palasin yhtä kokemusta ja muutamaa uutta tuttua rikkaampana. Onneksi jamihype ei ainakaan ihan vielä lopu, koska lauantaina on luvassa vielä Jyväskylän Payback jamit ja nuijasota. Kaikki pohjois-itä-akselilla asuvat katutanssijat; kuulkaa sotahuuto ja liittykää armeijaamme, niin näytetään etelälle ja keskiblokille kuka on kuka! Video puhukoot puolestaan:

On the road

...to Oulu. On pitänyt vähän kiirettä taas joten en ole kerinnyt edes kertoa että olen reissuun lähdössä. Nytkin kirjoitan tätä autossa kännykällä. Suuntana siis Oulun katutanssit vuosimallia 2013 joita on odotettu koko vuosi. Eilen pidimme jo omat pre-partyt saunomisen ja grillailun merkeissä. Huomenna lauantaina on itse päätapahtuma Oulun Rotuaarilla, jossa itsekkin battlaan 5vs5 battlessa. Crewillämme ei ole vielä mimeäkään, mutta onhan tässä vielä tämä päivä aikaa keksiä jotain hienoa. Nimiehdotuksia otetaan vastaan!

Some-Anna

Nää helteet on kyllä vieny viimesetkin voiman rippeet, ettei enää jaksa tehdä muuta kuin vaan maata lattialla x-asennossa. Tänään on onneks viileämpi päivä niin jaksaa jotain edes tehdä. (kuten bloggailla) Sain perjantaina uuden kännykän (Samsung s2), joten sen kanssa leikkiessä on kans mennyt koko viikonloppu. Kaikenmaailman pelejä ja sovelluksia on nyt tullut ladattua ihan siitä lataamisen ilosta, kun kyseessähän on meikäläisen ensimmäinen älypuhelin.

Otsikkoon viitaten miutkin löytää nyt vaikka mistä muualtakin kuin täältä Bloggerista. :) Twitterissä olen ollut jo kauan, mutta nyt aloin taas tauon jälkeen siellä twiittailemaan. Sieltä miut löytää hakemalla @anna_turunen. Instagrammiin rekisteröidyin kanssa ja sieltä löytää nimimerkillä annamonkeyy. Olen myös ehkä hieman aikaani jäljessä, mutta rekisteröidyin myös IRC-galleriaan. Ihan kamala paikka! Koko ajan hyppää chattiin joku pervo joka haluaa tulla meille yöksi tai muuta vastaavaa. En tiedä miten pitkään uskallan siellä roikkua.

Kertokaas jotain kivoja sovelluksia mitä ite käytätte. :)

Google Reader lopettaa!

...tai sitten ei. En nyt ole yhtään vakuuttunut siitä, että se muka oikeasti olisi lopettamassa. Onhan se Facebookinkin pitänyt kaatua jo moneen kertaan, mutta siellähän se vielä pallottaa tuolla meikäläisenkin välilehdessä. Kaikki bloggaajat nyt on kuitenkin tästä varoitelleet niin aattelin itekkin nyt varuilta. Mitäpä voin hävitä?

Homman nimi on siis se, että 1.7. eli ensi maanantaina blogeja ei enää voi lukea google readerin kautta (mistä suurin osa ihmisistä niitä blogeja lukee, joten en tajua miksi se olisi lopettamassa) vaan pitää siirtyä lukemaan niitä esim. Bloglovinin kautta. Ite tutustuin toissailtana kyseiseen  sivustoon ja ihan yksinkertainen se oli kun vähän aikaa siellä seikkaili. Koitan nyt saada tämän blogin lisättyä omaan profiiliini niin sieltä voi sitten koittaa etsiskellä. :)

Väsynyttä höpötystä vissiin juhannuksesta...

Ihan ensiksi ilmoitusluontoinen asia. Rakas ja luotettava Sonyni (kamera) nukkui pois juhannusaattona. Viimeiset henkäykset se veti tivolissa, mutta sammutettuani sen, se ei sen jälkeen enää herännyt. Yritin yön elvyttää sitä, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Se oli kulkenut mukanani maailman eri kolkissa ja kokenut kanssani parhaat muistoni. Nyt oli kuitenkin aika jättää hyvästit. Olihan se jo kuitenkin palvellut uskollisesti viitisen vuotta. Silti lähtö tuli liian äkkiä.

Eli kuten ehkä arvaattekin, seuraa kuvaton postaus. Kävin tänään ostamassa uuden kameran, mutta siitä puuttuu vielä muistikortti, jonka käyn huomenna ostamassa samalla kun pyörin alennusmyynneissä. Juhannuksesta tai mistään muustakaan ei ole nyt kuvia.

Juhannuksen vietin siis töissä ja sukulaisten kanssa. Joensuussa oli ensimmäistä kertaa juhannustivoli, koska lentäjien juhannus Kauhavalla, jossa Tivoli Sariola oli ollut mukana yli 50 vuotta, lopetettiin varuskunnan lakkauttamisen johdosta. Perjantain olin sitten kymmeneen asti tivolilla ja kävimme mummin, ukin ja tätini kanssa myös laitteissa pyörimässä. Tivolin mentyä kiinni, kävimme vielä Jokiasemalla katsomassa kokkoa. Yöttömän yön vietin itse ihan omassa sängyssä, koska olin jotenin hirveän väsynyt ja seuraavana päivänä alkaisi kuitenkin työt jo puoliltapäivin.

Viimeinen tivolipäivä sujui hyvin ja kyllähän se raha taskussakin tuntuu nyt hyvältä. :) Töistä lähdimme keskelle metsää mummolaan, jossa vietimme mummin synttäreitä. Söimme hyvää ruokaa ja saunoimme ja tottakai pelasimme korttia. Korttipelejä mummin kanssa ei voita mikään!

Nyt en jaksa höpistä enää yhtään enempää. Oon niin rättipoikkiväsynyt kaikista valvomisista ja aikaisista herätyksistä ja tämänpäiväisestä mökin kattorempasta ja huomenna pitäisi vielä lähteä hyvissä ajoin sinne alennusmyynteihin niin taidan suosiolla painua unten maille, kun se nukkumatti taitaa jo odotella. :)

Siéva

Perjantaina olin siis Dance.fi:n houstaamalla siéva-workshopilla. Olin jo jonkin aikaa odottanut pääseväni kokeilemaan siévaa ja se osoittautui tosi hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Yksi lajin kehittäjistä Antopio "Topi Tateishi" DiMaestre piti siis tunnin ja kertoi samalla vähän siévan synnystä.

Siévahan on siis Suomessa kehitetty katutanssi. Muista katutansseista poiketen se ei kuitenkaan ole aggressiivista paukutusta vaan kaunista, sulavaa ja rauhallista. Lisäksi sitä tanssitaan lenkkareiden sijaan villasukat jalassa. Siinä on omasta mielestäni myös piirteitä nyky- ja show-tanssista, ja joku voisi sitä ehkä niiksi luullakkin.

Siévaa lähdettiin keksimään, koska haluttiin tanssia suomalaiseen musiikkiin, jossa harvemmin on hip hop -biittejä, jotka kuitenkin ovat rytmin kannalta tärkeitä muissa katutansseissa. Siévaa voi toki tanssia muuhunkin kuin suomalaiseen musiikkiin. Workshopilla tanssimme esimerkiksi Ellie Gouldingiin. Siévaan käyvää musiikkia kutsutaan luvstepiksi, joka omasta mielestäni muistuttaa aika paljon kaikkie tuntemaa dubsteppiä. Luvstep ei kuitenkaan ole niin aggressiivista vaan lähinnä sellainen nätimpi ja pehmeämpi versio dubstepistä.

Ennakko-odotuksia siévasta en oikein ollut vielä uskaltanut muodostaa. Ajattelin, että se voi olla joko tosi helppoa tai tosi vaikeaa. Se oli kyllä aika helppoa, mutta samalla myös haastavaa. Alkuun liikkeet voivat tuntua vaikeilta mutta ne oppii aika nopeasti ja ratkaisevinta tässä tanssissa oli se fiilikseen pääseminen. En ole varmaan ikinä päässyt opetustilanteessa näin syvälle itse tanssiin. Meillä oli lyhyitä freestyleosuuksia, joissa sai itsekseen kokeilla ja yhdistellä liikkeitä. Jotenkin siinä vaiheessa kaikki vaan katosi ympäriltä ja keskittyi vaan siihen omaan liikkeeseen. Juuri se teki itseeni tosi suuren vaikutuksen ja innostuin siévasta ihan tosissani. Ainoa huono puoli oli liikkeiden vähyys. Koska kyseessä on suhteellisen uusi tanssilaji, perusliikkeitä on vain ne muutama ja that's it. Tässä vaiheessa se on kuitenkin ihan riittävä tällaiselle omassa huoneessa yksin siévaajalle.

Suosittelen ihan jokaista kokeilemaan siévaa, jos siihen vaan on jossain mahdollisuus. Uskon että siitä saavat paljon irti myös muutkin kuin katutanssijat. Dance.fi kiertää nyt Suomea muutamassa paikassa opettamassa siévaa workshopeilla. Workshopit liittyvät 27.-28.7. Jyväskylässä järjestettävään hip hop renessanssi -tapahtumaan, jossa käydään mm. siéva-battle. Lisätietoa ja linkkejä siévan omilta facebook-sivuilta.

Siévaa Coca Colan mainoksessa:

Hienostelua

Huomaa kyllä että on kesä, kun meikäläinenkin käy vähän hitaalla. Päivärytmi miulla on sellainen, että nukun puoleenpäivään, syön "aamupalaa", rupean tunnin päästä tekemään päiväruokaa, lähden kahden bussilla kaupunkiin, olen töissä neljästä kahdeksaan, menen kotiin, olen illan koneella, menen nukkumaan aamupuolella yötä... and it goes on and on. Bloginkaan puolelle ei millään meinaa syntyä järkevää tekstiä vaikka (kerrankin) asiaakin olisi. Nytkin joudun ihan tosissani pinnistelemään, että saisin tänne jotain ymmärrettävää juttua. :D

Enivei postauksen aihe ei ollut elämän vaikeudesta valittaminen, vaan veljeni sunnuntaiset rippijuhlat. Edellinen päivä oli ollut yhtä hullunmyllyä. Ensin kahdeksan tunnin työpäivä, jonka jälkeen kotiin leipomaan ja tiskaamaan ja laittamaan paikkoja kuntoon kun jaloissa pyörii kissa, pari mummoa, ukki ja muutama muu sukulainen. Nukumaan pääsin vasta vaille kolme ja aamulla heräsin jo seitsemän jälkeen laittamaan viimeisiä asioita ja tietysti itseni kuntoon.

Sain laittaa tuon Saksasta ostetun mekon vihdoin päälle ja sain kyllä kehuja sukulaisilta. Hiuksista olen kanssa todella ylpeä, kun sain ihan itse väkerrettyä tuollaisen. Serkkuni luuli, että olin käynyt kampaajalla!

Olishan se nyt voinut olla paremmin tehty ja kuvat on otettu jo aika illasta, joten se on kerinnyt jo vähän ehkä löystyä, mutta minulle, joka en osaa edes lettiä tehdä, tuo on jo aika hieno suoritus.

Itse juhlahan meni ihan perinteisesti, eli ensin kirkkoon ja siitä sitten meille kotiin ja heti suorilta syömään. Ruoka oli ihan tajuttoman hyvää ja jossain vaiheessa tuntui, että mekko ei kestä enää. En älynnyt vaan ottaa yhtään kuvaa ruuista enkä hienosta suklaakakusta, jota edellisenä yönä kahden aikaan tätini kanssa kuorrutimme. Me "lapset" kävimme jossain vaiheessa pelaamassa erän mölkkyä ja juuri kun olimme aloittamassa toista erää, johon mummiin olisi tullut mukaan, isoset päräyttivät pihaan. He lauloivat pari laulua ja pakottivat minutkin mukaan laulamaan Tuu mun vaimoksen, kun olin sitä toivonut. :D

En keksi nyt enää mitään sanottavaa niin lopetan suosiolla tähän. Huomiseksi on luvattu rankkasadetta koko päiväksi, joten miulla ei ole töitä. Hyvä vaan niin pääsen yhdelle workshopille kokeilemaan ekaa kertaa siévaa. Jotka eivät tiedä, mitä se on, niin kerron sitten tunnelmia workshopin jälkeen. ;)