Maailmalle olet vain joku, mutta jollekkin olet koko maailma

Meikäläisen kesään on jo monta monituista vuotta kuulunut Hietajärven seurakunnan leiri. Tämä vuosi ei ollut poikkeus. Maanantaista torstaihin olin isostelemassa 13-14-vuotiaiden leirillä. Alkuun vähän arvelutti kun en tuntenut kunnolla suurinta osaa muista isosista, mutta meillä oli alusta alkaen tosi hyvä yhteishenki ja tuntui kuin olisi tunnettu jo vaikka miten pitkään. Sitä kun viettää pari päivää kellon ympäri joidenkin kanssa niin väkisinhän sitä tutustuu. :D

Hietsulle tahtoo vaan aina palata. Nykyään isosena ollessa on ehkä kivempaakin kuin leiriläisenä. Koko isoskaarti meillä on aivan mahtava. Saa tulla juuri sellaisena kuin on ja luottaa siihen, että ei jää ulkopuoliseksi, koska aina tutustuu uusiin ihmisiin. Ja hyvät leiriläisetkin kun sattuvat niin vielä parempi.

Hietsun kansallispeliksi on muodostunut rantalenttis, jota jalkapallon ohella pelattiin koko ajan. Ite en jalkapallosta välitä, mutta kentän reunalla oli kiva katella. Tänä vuonna leiriläiset olivat tosi energisiä ja innokkaita ja jaksoivat touhuta koko ajan. Oma ryhmäni oli myös tosi huippu ja tulimme myös toiseksi ryhmien välisissä taitaja-kisoissa. Kisan lisäksi iltaohjelmiin kuului myös Hietsun tähtöset -"ohjelma", johon meidän isosten piti keksiä hahmot, jotka sitten kilpailivat keskenään ja viimeisenä iltana valittiin yleisöäänestyksellä paras. Huomaa kyllä mikä tuon ikäisiin uppoaa, koska olin itse ES-Jonne ja voitin kisan. Omasta mielestäni olin ehkä huonoin hahmoista nyt kävi näin. :D

Jo tän takia kannatti lähteä yöllä karkuun.

Torstaina alkoi olla jo vähän haikea fiilis, kun piti jättää mahtavat isoset ja aivan huiput leiriläiset ja lähteä kotiin. Päätöstilaisuuden jälkeen kaksi tyttöä ryhmästäni tuli antamaan minulle lahjan. He olivat tehneet ihanan kortin ja käyneet keräämännä mustikoita ja vadelmia. 

Meinasi ihan itku tulla kun mietin, että joku on oikeasti jaksanut nähdä vaivaa, että saisi tehtyä miulle lahjan. Tuli jotenkin tosi erityinen olo. Etten ole vain joku, vaan olen jossain määrin vaikuttanut toisen ihmisen elämään positiivisesti. Ihan sekin, että yksi tytöistä sanoi, että olin paras isonen, lämmitti mieltä. Se on jännä, miten niinkin pieni asia, kuin kortti tai edes kehu voi tehdä päivästä paremman ja saada itseluottamusta. Tuntee, että on tehnyt edes jotain oikein.

Payback Jam + Ilosaarirock 2013

Tämä postaus tulee nyt vähän myöhässä, koska kirjoitin tämän jo maanantaina, mutta blogger ei ollut jostain syystä halunnut tätä julkaista ja olin koko loppuviikon reissussa. En jaksa nyt rueta oikolukemaan ja korjailemaan aikamuotoja vanhasta tekstistä, joten kuvitelkaa, että nyt on viime maanantai. :D

Joensuussahan oli Ilosaarirock käynnissä koko viikonlopun ja itse kerkesin pyörähtämään Jyväskylässäkin. Kameraahan kannoin koko viikonlopun ajan mukana, mutta ainuttakaan kuvaa en ottanut. En jostain syystä tykkää uudesta kamerastani ja en saa sillä yhtä kivoja kuvia kuin vanhalla. Instagram-maailmaankaan en ole vielä niin hyvin päässyt sisälle, että muistaisi joka asiasta napsia kuvia, mutta lainailen kuvia nyt mm. facebookista. :)

Perjantaina alkoi kaupungilla olla jo elämää, kun rokkikansaa alkoi näkyä. Koko keskustan alue oli täynnä erilaista häppeninkiä. "Alanko katutähdeksi?"-kilpailussa oli mukana Joensuu BBoys ja Isky Crew, joten heitä piti tietenkin olla kannustamassa. Tanssimeiningit jatkuivat rytmipuistossa, johon oli järkätty puistojamit.

ISKY Crew rytmipuistossa. Kuva: Teija Maksimainen

Kuva: Teija Maksimainen

Lauantaina lähdettiin sitten heti aamusta ajamaan kohti Jyväskylää ja Payback jameja. Jamit olivat ihan mielettömät, niinkuin Jyväsylässä aina. Porukkaa oli, kaikilla oli hauskaa ja tanssittiin yhdessä. Ensimmäistä kertaa käytiin myös nuijasota, jossa selvitettiin mikä alue Suomessa on kovin. Voittaja ei ikinä selvinnyt, mutta kyllä me Itä-Pohjois-armeijassa olimme aika hyviä. ;)

Nuijasota; Keskiblokki vs. Pohjoinen-Itä. Kuva: napattu facebookista

Afterpartyille emme Nadinen kanssa alaikäisinä päässeet, joten kun muut olivat bailaamassa, kävimme Hesestä ruokaa ja vain kuljeskelimme ympäri Jyväskylää, kunnes jatkot loppuivat ja porukka lähti jatkojen jatkoille rannalle. Siellä hengailime useamman tunnin, kunnes päätimme kuuden maissa lähteä nukkumaan.

Hyvin (not) nukutun yön jälkeen porukka alkoi heräilemään puoliltapäivin enemmän tai vähemmän heikossa hapessa. Kaikki kävivät aika hitaalla ja pääsimme lähtemään kotiin joskus kahden aikoihin. Olimme takaisin Joensuussa viiden jälkeen ja lähdin itse vielä illalla käymään rokissa. Aluksi en meinannut löytää ketään tuttuja, mutta sitten alkoi tulla muutama entinen koulukaveri vastaan ja hengailinkin koko illan yläasteelta tuttujen tyyppien kanssa, joista osaa en ollut nähnyt todella pitkään aikaan. Uusia tuttujakin sain ja nappasin samaan syssyyn myös vanhojentanssiparin itselleni. :D Loppuillasta poruka alkoi vähenemään ja jäimme pienellä porukalla chillailemaan ja kuuntelemaan PMMP:n keikkaa. Oli ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen kerta kun kuulen PMMP:tä livenä ja ulkopuolelle se ainakin kuulosti tosi hyvälle. Itse rokkialueellakin oli ollut kuulemma tosi hyvä meininki, mutta miulle riitti se ulkopuoli ja "teinimetsä". Hyvä ilta oli, mutta kuten moni muukin on tänään todennut, että onneksi rokki on vain kerran vuodessa.

Oulun katutanssit 2013

Oulu kohteli hyvin. Paras tapahtuma pitkään aikaan ja koin itsekin kehittyneeni tuon viikonlopun aikana. Okt alkoi omalta osaltani jo torstaina Joensuussa, jossa pidimme Isan luona omat pre-partyt. Ilta venyi vähän pitkäksi ja pääsin kotiin nukkumaan vasta yhden-kahden aikoihin. 

Seuraavana päivänä lähdimme jo puolen päivän aikoihin ajamaan Oulua kohti, joten yöunet eivät ihan ruhtinaalliset olleet. Ouluun päästyämme majoituimme minne kukin nyt oli sopinut menevänsä. Lähdimme viettämään iltaa ja jälleen omia pre-partyja puistoon, joka oli täynnä nuoria ryyppäämässä. Tanssimme ja hengailimme ja saimme myös vähän outoja katseita. Virallisten etkojen jatkot siirtyivät puiston vieressä olevalle rannalle ja liityimme heidän seuraansa. Kävimme myös uimassa tyttöjen kanssa ja oli kyllä aika jees kävellä märissä vaatteissa kaupungin läpi! :D

Lauantaina oli itse päätapahtuma Oulun Rotuaarilla. Olimme tyttöjen kanssa osallistumassa 5 vs 5 crewibattleen, mutta lauantai-aamunakaan ei crewimmw nimi ollut vielä selvillä. Aamumusiikiksi kuultu Kemmurun Landespede-biisi kuitenkin inspiroi ja battlasimme nimellä Landeböönat. :D Emme päässeet showcase-kierrosta pidemmälle, mutta olin silti tosi tyytyväinen. Oli kiva tanssia ja vedin ehkä parhaan runini pitkään aikaan.

5 vs 5 -battlen lisäksi käytiin myös 3 vs 3 sukupolvien taisto, jossa siis nuorimmalla ja vanhimmalla pitää olla ikäeroa vähintään kymmenen vuotta, sekä powerimättö, johon itse kyllä petyin. Arpaonni päätti tehdä kisasta kettumaisen ja valitsi ensimmäiseksi liikkeeksi backspinnin ja seuraavaksi siihen piti yhdistää 2000. (backspinnissä sananmukaisesti pyöritään selällä ja 2000:ssa pitäisi pystyä pyörimään käsillä käsilläseisonta-asennossa) Melkein mahdottomasta combosta selviytyi kuitenkin yksi voittaja. 

Ilta jatkui 45 specialissa, jonne itsekin pääsin, kiitos rennon poken. Jatkoilla käytiin Dj trollface-battle, jossa dj sai trollata battlaajia oman mielensä mukaan. Nopeuttaa, hidastaa, pysäyttää musiikkia, vaihtaa biisiä kesken runin tai ihan mitä mieleen juolahti. Voiton vei päivällä levyjä pyörittänyt Dj Steve Jones. Ilta jatkui tanssiessa ja juhliessa aina valomerkkiin asti, jonka jälkeen lähdin vaeltamaan kämpille muutalan tunnin yöunille. 

Sunnuntaina oli vuorossa workshopit Citydancella, joista ensimmäinen, Reeflexin hip hop oli tietenkin heti 12, joten ei taaskaan tullut hirveästi nukuttua. Workshopilla treenattiin aika paljon jalkatyöskentelyä, jota miunkin on pitänyt parantaa. Reeflexin workshopi jälkeen oli reilu tunti taukoa, joten kävin pyörähtämässä keskustassa ja Rotuaarilla katsomassa pari tanssiesitystä. Workshopit jatkuivat vielä breikillä, josta sai kyllä taas lisää intoa treenata breikkiä vähän enemmän.

Oulun katutanssit kyllä täytti odotukset. Reissu oli mahtava ja inspiroiva ja kotiin palasin yhtä kokemusta ja muutamaa uutta tuttua rikkaampana. Onneksi jamihype ei ainakaan ihan vielä lopu, koska lauantaina on luvassa vielä Jyväskylän Payback jamit ja nuijasota. Kaikki pohjois-itä-akselilla asuvat katutanssijat; kuulkaa sotahuuto ja liittykää armeijaamme, niin näytetään etelälle ja keskiblokille kuka on kuka! Video puhukoot puolestaan:

On the road

...to Oulu. On pitänyt vähän kiirettä taas joten en ole kerinnyt edes kertoa että olen reissuun lähdössä. Nytkin kirjoitan tätä autossa kännykällä. Suuntana siis Oulun katutanssit vuosimallia 2013 joita on odotettu koko vuosi. Eilen pidimme jo omat pre-partyt saunomisen ja grillailun merkeissä. Huomenna lauantaina on itse päätapahtuma Oulun Rotuaarilla, jossa itsekkin battlaan 5vs5 battlessa. Crewillämme ei ole vielä mimeäkään, mutta onhan tässä vielä tämä päivä aikaa keksiä jotain hienoa. Nimiehdotuksia otetaan vastaan!

Some-Anna

Nää helteet on kyllä vieny viimesetkin voiman rippeet, ettei enää jaksa tehdä muuta kuin vaan maata lattialla x-asennossa. Tänään on onneks viileämpi päivä niin jaksaa jotain edes tehdä. (kuten bloggailla) Sain perjantaina uuden kännykän (Samsung s2), joten sen kanssa leikkiessä on kans mennyt koko viikonloppu. Kaikenmaailman pelejä ja sovelluksia on nyt tullut ladattua ihan siitä lataamisen ilosta, kun kyseessähän on meikäläisen ensimmäinen älypuhelin.

Otsikkoon viitaten miutkin löytää nyt vaikka mistä muualtakin kuin täältä Bloggerista. :) Twitterissä olen ollut jo kauan, mutta nyt aloin taas tauon jälkeen siellä twiittailemaan. Sieltä miut löytää hakemalla @anna_turunen. Instagrammiin rekisteröidyin kanssa ja sieltä löytää nimimerkillä annamonkeyy. Olen myös ehkä hieman aikaani jäljessä, mutta rekisteröidyin myös IRC-galleriaan. Ihan kamala paikka! Koko ajan hyppää chattiin joku pervo joka haluaa tulla meille yöksi tai muuta vastaavaa. En tiedä miten pitkään uskallan siellä roikkua.

Kertokaas jotain kivoja sovelluksia mitä ite käytätte. :)