tiistai 31. tammikuuta 2012

Yeah, the life is good in Hollywood

Mulla on ollut aina paha tapa verrata Suomea Amerikkaan. Viimeksi viime sunnuntaina kun katsoin Jussi-gaalaa. Enimmäkseen naurattaa kun vertaa kultaisat Oscar-patsasta suomalaisten kipsiseen Jussiin. Toisaalta itse gaalassa oli paljon yhteistä. Olen nimittäin kerran valvonut ja katsonut koko Oscar-gaalan. Molemmissa jaetaan ensin ne "turhat" palkinnot, kuten paras leikkaus, paras äänisuunnittelu, paras puvustus... Vasta viimeisenä jaetaan ne oikeasti kiinnostavat palkinnot.























Hassun yhtäläisyyden patsaiden nimissä. Oscar-Jussi. Emma-Emmy. Golden Globe-Kultainen TV...


Verratkaas Emmyn ja Kultaisen TV:n ulkonäköä... Hämmentävä yhdennäköisyys...



























Eroja On myös paljon pystien materiaaleissa. Jenkkilässä kaikki ovat lähes poikkeuksetta kultaa (kullan värisiä) Suomessa Kultainen TV on ainoa kultainen. Jussi on kipsiä ja veikkaisin että Emma on ehkä kuparia tai jotain muuta vastaavaa. Korjatkaa jos olen väärässä. :D Kaikki ovat kuitenkin juuri Suomen tyylisiä. Ei pröystäillä hienoilla jutuilla vaan tehdään pystitkin siitä mitä on tarjolla. Jussi-patsaasta mulle tulee aina mieleen joku sota-aika kun se on jotenkin niin vaatimattoman näköinen.

Tykkään katsoa kaikenlaisia gaaloja, mutta ne tulevat aina niin tyhmiin aikoihin etten kerkiä niitä katsomaan. Lisäksi noissa elokuvagaaloissa suurin osa leffoista on sellaisia joista en ole kuullutkaan. Emma gaalaa on joka vuosi kiva katsoa, mutta tänä vuonna en nähnyt sitä. Mutta yllärillä Chisu taisi napata taas aika monta pystiä. Männävuosina jänskättiin sitä, saako Tokio Hotel ulkomaalaisen Emman ja sitä oltiin äänestetty monesti. :D Digiboksilla olisi nauhalla Radiogaala ja sen voisi joku päivä katsoa. Sitä ei ole vissiin ikinä näytetty telkkarista tai sitten en ole vaan sitä nähnyt...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti